Jalostusohjesäännön, arvosteluasteikon ja jalostusarvostelun pisteiden painotusten muutokset 2020

Marika Moring
11.2.2020

Vuoden 2020 FEIF-konferenssissa vahvistettiin ja hyväksyttiin jalostusohjesäännön, arvosteluasteikon ja jalostusarvostelun pisteiden painotusten uudistukset. Myös varsojen lineaarisen arvostelun päivitys oli konferenssissa jalosjohtajien kokouksen keskustelunaiheena ja siihenkin on tulossa pieniä muutoksia tulevaisuudessa.

Alle pääpiirteittäin jalostusohjesäännön, arvosteluasteikon ja painotusten muutoksista, sekä syitä miksi muutoksia on päädytty tekemään. Lopullinen virallinen jalostusohjesääntö julkaistaan ennen huhtikuuta.

 

Yleinen ajatus islanninhevosten jalostuksessa

Islanninhevoskasvatuksen tärkein tavoite on kasvattaa helposti käsiteltäviä ja myöskin helposti ratsastettavia islanninhevosia erilaisten ratsastaja- ja harrastajaryhmien käyttöön. Yksi tapa saavuttaa tämä tavoite on jalostusarvostelun kautta palkita tiettyjä ominaisuuksia ja käyttää arvostelua työkaluna jalostuspäätöksiä tehtäessä. Ratsastusominaisuuksia tukevan rakenteen pääpaino on vahvalla ylälinjalla, joka kostuu oikeinpäin muodostuneesta kaulasta ja selästä, jolla on hyvä kantokyky. Kokonaisuudessaan hevonen on sopusuhtainen ja ylämäkeen rakentunut. Ratsastusominaisuuksien arvostelussa arvostetaan tasapainoa ja sitä, että hevonen kantaa itsensä hyvin ja kykenee käyttämään kehoaan vaivatta oikein. Lisäksi ratsastettavuutta arvioitaessa tullaan painottamaan yhteistyöhalukkuutta ja luonteen vakautta. Nämä ominaisuudet, yhdessä muiden kanssa, luovat paremman ratsun, oli sen käyttötarkoitus mikä tahansa.

Jalostusohjesäännön ja arvosteluasteikon uudistusten päätavoitteet:

-Tarkistaa jokaisen ominaisuuden jalostustavoite ja määritellä ominaisuudet yksityiskohtaisemmin, tämä pätee erityisesti käyntiin, hitaaseen laukkaa ja hitaaseen tölttiin.

-Tehdä arvosteluasteikko helpommin ymmärrettäväksi ja paremmaksi työkaluksi tuomareille, kasvattajille ja ratsastajille.

-Soveltaa rakenne- ja ratsastusominaisuuksien yhteydestä kerättyä tutkimustietoa arvostelukohtiin. Uudessa versiossa on enemmän painoa niillä rakenneominaisuuksilla, jotka tukevat luonnollista askellajitaipumusta.

-Ratsastusominaisuuksien kohdalla lisätään painoarvoa pehmeydelle, tasapainolle. Hevosen tulee myös kantaa itsensä ja sen kehon pitää toimia oikein.

-Nostetaan askellajien laadun arvoa kaikissa tempoissa (töltti, ravi ja laukka) ja elastisuuden arvoa hitaassa tempossa annettaessa 9,0 pistettä tai enemmän.

-Nuorille hevosille matalammat vaatimukset joidenkin osa-alueiden osalta.

-Lisätään yhteistyöhalukkuuden ja luonteen vakauden merkitystä ratsastettavuuden arvioinnissa.

-Sisällytetään ratsastusarvosteluun tiettyjä tehtäviä, jotka kertovat lisää arvosteltavasta ominaisuudesta, esimerkiksi tarkennetaan tasapainon arviointia ja sitä, miten hevonen kantaa itsensä, ja antavat myös enemmän tietoa askellajien laadusta.

 

Arvostelun muutokset pääpiirteittäin eri ratsastusominaisuuksien osalta

Töltti

Töltin arvostelussa on lisätty painoarvoa tasapainolle ja hevosen kyvylle kantaa itsensä. Näiden arviointiin hyvinä lisätehtävinä pidetään töltin esittämistä löysin ohjin sekä tempon vaihteluita. Mikäli hevoselle annetaan 9,0 pistettä tai enemmän töltistä, hevosen tulee esittää temponvaihteluita (selkeä tempon lisäys ja/tai hidastus) ja hevosen tulee säilyttää hyvä tasapaino, kun ratsastaja selkeästi löysää ohjastuntumaa. Ilman ohjastuntumaa tulee ratsastaa vähintään 3 sekuntia ja sen saa esittää missä tahansa tempossa, eikä sitä tarvitse esittää kuin kerran näyttelyn aikana.

Vanhassa järjestelmässä töltin ja hitaan töltin pisteissä sai olla yhden pisteen ero. Uudessa järjestelmässä hitaan töltin arvoa on lisätty siten, että hyväksyttävä ero on vain puoli pistettä kun töltistä annetaan 9,0 pistettä tai enemmän. Eli uudistetussa järjestelmässä, jotta hevoselle voidaan antaa esimerkiksi 9,0 pistettä töltistä, tulee sen saada hitaasta töltistä 8,5 pistettä. Kuitenkin hyväksyttävä ero on edelleen yksi piste, kun töltin pisteet ovat 8,5 tai matalammat tai hevonen on vasta nelivuotias.

Hidas töltti

Tiettyjen hitaan töltin elementtien arvioinnissa on hyvä nähdä hitaaseen tölttiin siirtyminen käynnistä. Korkeisiin hitaan töltin pisteisiin (9,0 ja yli) tulee siis näyttää vaivaton siirtyminen hyvään hitaaseen tölttiin käynnistä. Varsinaista siirtymistä ei arvostella vaan hitaan töltin laatu tämän siirtymän jälkeen.

Ravi

Ravin 9,0 pisteeseen tai korkeampaan vaaditaan jatkossa, että hevonen esittää useampaa tempoa ravia; hidasta tai hidasta keskitempoa ja nopeaa. Vanhassa järjestelmässä tämä on ollut ns. working rule 9,5 ja 10 pisteen kohdalla. Nyt tämä vaatimus lisätään selkeästi arviointikriteeristöön. Lisäksi on tärkeää, että näillä hevosilla on puhdas tahti, ne liikkuvat elastisesti ja käyttävät itseään oikein hitaammassa tempossa. Hyvässä tasapainossa suoritetut temmon vaihtelut voivat myös yleisesti nostaa ravin pisteitä.

Passi

Passisprintin pituuden vaatimusta laskettiin nelivuotiaiden kohdalla 150 metristä 75 metriin. Muun ikäisillä vaatimus on edelleen 150 metriä. Lisäksi passin arvostelussa tullaan kiinnittämään enemmän huomiota tasapainoon ja siihen, että hevonen käyttää itseään oikein. Helppo siirtyminen laukasta passiin, kevyt ohjastuntuma passissa ja pehmeä ja tasapainoinen hidastus ovat positiivisesti passin pisteisiin vaikuttavia asioita. Samalla tapaa pisteitä voi laskea, mikäli on havaittavissa selkeää tasapainon puutetta sprintin alussa, hevonen tarvitsee paljon tukea pysyäkseen askellajissa tai hevonen siirtyy ristilaukalle hidastuksessa.

Saadakseen 8,5 pisteeseen ja enemmän hevosen tulee olla selkeästi laukassa ennen siirtymistä passiin (eli vanha working rule,  joka lisätty nyt viralliseen asteikkoon).

Laukka

Koska laukka ja hidas laukka arvostellaan jatkossa omina ominaisuuksinaan, hitaan laukan pisteet eivät enää vaikuta laukan pisteisiin (kuten esimerkiksi hidas töltti voi vaikuttaa töltin pisteisiin).

Laukka tulisi esittää niin nopeassa tempossa kuin hevonen vain pysyy tasapainossa. Tempon lisäys hitaasta laukasta laukkaan tulisi esittää ja laukkaa tulee esittää 150m (nelivuotiailla vaatimus 75m). Hyvässä tasapainossa suoritettu kiihdytys ja hidastus vaikuttavat positiivisesti laukan pisteisiin.

Hidas laukka

Uudessa arvosteluasteikossa on määritelty tarkemmin millainen laukka tulisi palkita 9,0 pisteellä tai yli. Korkeita pisteitä varten hevosen tulee pystyä siirtymään tasapainoiseen hitaaseen laukkaan käynnistä tai keskitempoisesta töltistä/ravista. Oikean ja vasemman laukan esittäminen sekä ohjastuntuman löysääminen tasapainon ja kantamisen esittämiseksi voivat nostaa laukan pisteitä.

Käynti

Vanhassa arvosteluasteikossa käynti oli melko huonosti määritelty, joten nyt sitä on selkeytetty. Uudessa asteikossa on lisätty painoarvoa sille, että hevonen liikkuu oikein; liikkeen tulee kulkea hevosen läpi ja askelpituuden tulee olla hyvä, mutta yliastunnan arvoa on laskettu. Nuorilla hevosilla käynnin vakauden merkitys on pienempi kuin vanhemmilla (lähinnä mikäli epätasaisuus liittyy keskittymisen herpaantumiseen) ja tuomarien tulisi arvioida parhaat esitetyt osat.

Ratsastettavuus

Kuten todettu painoarvoa on siirretty enemmän yhteistyölle ja luonteen vakaudelle ratsastettavuuden arvioinnissa. Ominaisuutta arvioidessa tuomarit arvioivat: eteenpäin pyrkimystä, apuihin reagointia ja sitä, kuinka rento hevonen on. Tavoite on antaa kasvattajille enemmän informaatiota näistä tekijöistä tulevaisuudessa, jotta voidaan paremmin määritellä minkä tyyppinen hevonen on arvioitavana. Nämä ominaisuudet ovat myös sellaisia, joiden arviointi on realistista hevosta katsottaessa.

 

Jalostusarvostelun painotusten muutokset pääpiirteittäin:

-Kokonaispisteet muodostuvat jatkossa 35% rakennepisteistä ja 65% ratsastuspisteistä.

-Ratsastuspisteiden nousu näkyy perusaskellajien painoarvon nousemisessa. Myös hidaslaukka on nyt nostettu ratsastuspisteisiin suoraan vaikuttavien ominaisuuksien joukkoon.

-Rakennepisteissä ylälinjan painoarvoa nostettiin ja muita kohtia hieman laskettiin.

-Jatkossa hevosille tullaan laskemaan myös ns. nelikäyntipisteet, joissa passin painoarvo on jaettu tasaisesti muihin ratsastusominaisuuksiin. Tarkoituksena on, että hevosia voidaan vertailla tasaväkisesti sekä neli- että viisikäyntisinä.

Ominaisuus:

Vanha:

Uusi 2020:

Ominaisuus:

Vanha:

Uusi 2020:

Pää

3

2

Töltti

15

16

Kaula, säkä ja lapa

10

8

Ravi

7,5

9

Ylälinja (selkä ja takaosa)

3

5,5

Passi

10

10

Sopusuhtaisuus

7,5

7

Hidas laukka

-

4

Jalkarakenne

6

4

Laukka

4,5

3

Jalka-asennot

3

2

Ratsastettavuus

9

7

Kaviot

6

5

Yleisvaikutelma

10

10

Jouhet

1,5

1,5

Käynti

4

6

Yhteensä:

40

35

 Yhteensä:

60

65

 

Syitä muutosten takana:

Ratsastusominaisuuksien painotusten muutoksilla halutaan painottaa enemmän askellajiominaisuuksia ja tyypiltään monipuolisia hevosia. Monipuolisuutta on haettu nostamalla perusaskellajien painotusta, kuitenkin niin, että töltin arvo on edelleen suurin. Perusaskellajien yhteispainoarvo nousee 16%:sta 22%:iin muutosten myötä. Jotta painotuksia on voitu ratsastusominaisuuksien osalta nostaa ja passin ja yleisvaikutelman suuri painoarvo on voitu pitää, on rakennepisteiden painoarvoa laskettu. Vaikka rakenteenpainoarvo putoaa kokonaispisteiden osalta ratsastusominaisuuksien arvioinnissa tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota hevosen liikkumisen helppouteen, mihin rakenne puolestaan vaikuttaa suoraan, joten käytännössä rakenteen merkitys ei tule laskemaan.

 Rakennepisteet

Muutama vuosi sitten Islanissa tutkittiin rakenteen vaikutusta ratsastusominaisuuksiin ja tutkimuksen tuloksia on nyt sovellettu painotusten muutoksissa sekä jalostusohjesäännön uudistuksessa. Tutkimuksessa todettiin mm. selkärakenteen olevan merkittävässä asemassa ratsastusominaisuuksiin nähden, minkä takia ylälinjan painoarvoa on nyt nostettu 2,5%:lla. Kaulan, sään ja lavan sekä sopusuhtaisuuden painotuksia puolestaan laskettiin hieman, mutta näiden kolmen ominaisuuden yhteispainoarvo ei laskenut vaan käsittää edelleen 20,5%, eli suurimman osan rakennepisteistä. Muiden rakenneomaisuuksien painoarvoa on laskettu hieman, jotta ratsastusominaisuuksien painotusta on voitu nostaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö nämä ominaisuudet ole tärkeitä. Esimerkiksi jalkarakenteen ja -asentojen merkitystä hevosen kestävyyteen ja terveyteen halutaan tutkia lisää ja niiden arvostelua sitä kautta parantaa.

Ratsastuspisteet

Ratsastusominaisuuksien painotusten muutosten takana on hevosen monipuolisuuden ja perusaskellajien arvon nostaminen. Kaikkien askellajien parantaminen kuuluu islanninhevosen jalostustavoitteeseen ja nykyisessä käytössä muiden askellajien käyttö on kasvanut treenimetodeina. Hidas laukka on nostettu kokonaisratsastuspisteisiin vaikuttavaksi ominaisuudeksi ja sen painoarvo on myös suurempi kuin laukan, koska sitä käytetään enemmän kilpailuissa sport-luokissa ja treenissä kuin nopeaa laukkaa. Laukka on kuitenkin edelleen myös merkitsevien ominaisuuksien joukossa, sillä se kertoo hevosen kyvystä käyttää kehoaan ja halusta suorittaa. Vastaavasti hitaan töltin merkitystä on hieman nostettu arvosteluasteikossa ja se vaikuttaa sitä kautta lopullisiin töltti pisteisiin, mutta hitaan töltin pisteet eivät vaikuta suoraan ratsastuspisteisiin. Käynnin painoarvoa nostettiin 2%. Käynti on ratsastusharjoitusten sekä muiden askellajien perusta ja sillä on myös merkitystä neli- ja viisikäyntiluokissa. Ratsastettavuuden painotusta laskettiin siksi että, vaikka kyseessä onkin tärkeä ominaisuus, sen tarkka arviointi on vaikeaa. Käynnissä haettava rentous myös sivuaa ratsastettavuutta,  sillä hevosen kyky rentoutua on yksi ratsastettavuuden osa-alueista, ja näin ollen käynnin painoarvon nosto kompensoi osittain ratsastettavuuden painoarvon laskua.