SM-kvaalit päätetty vuodelle 2023

24.8.2022

Urheiluvaliokunta on seurannut tiiviisti koko kevään ja kesän ajan ratsukoiden kilpailusuorituksia ja pistetasoa. Uudet karsintarajat sekä kilpailijamäärät ovat puhututtaneet jäsenistöä ja tässä hieman faktaa, miten asiat ovat menneet tilastojen valossa. Tilastojen mukaan tänä vuonna kaikista ikäryhmistä (seniorit, nuoret, juniorit) yhteensä alle 10 ratsukkoa olisi karsiutunut viime vuoden karsintarajoilla SM-kilpailuiden yksilöluokkiin, mutta eivät karsiutuneet nyt uusilla rajoilla. Puolet näistä ratsukoista kvaalautuivat kuitenkin ryhmäluokkiin ja olivat mukana SM-kilpailuissa.

Tämä tilaston mukaan siis yhteensä alle 5 ratsukkoa kaikista ikäluokista on jäänyt pois SM-kilpailuista, koska eivät ylittäneet uusia kvaalirajoja. Heistä jokainen olisi voinut karsiutua ja tulla ryhmäluokkiin, jos olisivat halunneet niihin osallistua. Ratsukoita oli ilmoittautunut tämän vuoden SM-kilpailuihin yhteensä 74 ja startteja oli yhteensä 159, joka on enemmän kuin viime vuonna. Ennen koronaa vuonna 2019 SM-kilpailuissa oli 76 ratsukkoa, eli korona ei ole tehnyt muutosta kilpailijamääriin. Ryhmäluokkiin oli ilmoittautunut tämän vuoden SM-kisoihin T8-luokkaan 17 ratsukkoa ja V5-luokkaan 19 ratsukkoa, joka on mukava määrä ensimmäisen vuoden kisoihin uusissa luokissa. Tulevina vuosina odotamme näiden lukujen kasvavan. Urheiluvaliokunta on saanut merkittävän määrän positiivista palautetta ryhmäluokkauudistuksesta niin ratsastajilta, tuomareilta kuin yleisöltä.

Tänä vuonna SM-kilpailuissa ei ratsastettu yksilöluokkien B-finaaleita. Sosiaalisessa mediassa on käyty keskustelua siitä, että ratsastajamäärien vähyys SM-kilpailuissa johtuisi yksilöluokkien kvaalirajojen nostosta. Tilastoja tarkastelemalla voidaan kuitenkin todeta, että tämä ei pidä paikkaansa. Jos tarkastellaan esimerkiksi tämän kevään WR-kilpailuiden osallistujamääriä, niin niissä ei ole ollut riittävästi ratsukoita B-finaaleihin. Ratsastajamäärien lasku on ollut useamman vuoden trendi, siihen vaikuttaa moni asia ja se on hyvin laaja kokonaisuus. Se millä ratsastajamäärillä B-finaaleita järjestetään on kilpailuorganisaation päätettävissä ja arvioitavissa.

Edellä mainitut asiat huomioiden urheiluvaliokunta sekä johtokunta ovat päättäneet pitää yksilöluokkien V1, T1, F1 ja T2 sekä ryhmäluokkien T8 ja V5 SM-kvaalirajat vuodelle 2023 ennallan. Kvaaliraja täytyy ylittää edellisissä SM-kilpailuissa tai niiden jälkeen, ennen SM-kilpailuiden ilmoittautumisajan päättymistä. Ryhmäluokkiin voi kvaalautua kaikista saman tason ryhmäluokista, eli tietenkin T8 ja V5 -luokista, mutta myös T5, T6, T7, V3, V4, ja V6 sekä F3 -luokista. Passilajeihin lisätään vuodelle 2023 vaatimus yhdestä hyväksytystä tuloksesta kilpailukauden aikana, tai edellisen vuoden SM-kilpailuista. Lisäksi päätettiin lisätä sekä passi- että ovaaliluokkien kvaaleihin vaatimus yhdestä startista kilpailukauden aikana. Sekä ovaaliluokkien että passilajien osalta kvaalikilpailut täytyy olla tasoltaan vähintään aluekilpailut.


SM-kvaalirajat 2023

                             Seniorit         Nuoret         Juniorit
V1 ja T1               5,6                  5,4                     4,7

F1                         5,1                  4,6                     4,3

T2                         5,6                  5,0                     4,4

T8 ja V5               5,4                  5,1                     4,6


Ryhmäluokkien taustaa

SM-kilpailuiden luokkauudistuksen taustalla on hevosen hyvinvointinäkökulma. Jo vuosia ulkomaiset FEIF-tuomarit ovat ihmetelleet miksi Suomen SM-kilpailuissa ei ole ryhmäluokkia, kuten muiden maiden arvokisoissa. Halusimme tarjota lisää vaihtoehtoja ratsastajille tuomalla ryhmäluokat mukaan, jolloin ratsukon on mahdollisuus saada kokemusta arvokilpailuista jo hieman varhaisemmalla tasolla. Luokat V5 ja T8 valikoituivat tarkan harkinnan perusteella. V5 luokka valmistelee ratsukkoa sekä F1 että V1 luokkiin ja T8 sekä T2 että T1 luokkiin. Tarkoituksena on tarkastella tilannetta vuosittain ja tavoitteena on saada T8 ja V5 luokat vaihdettua vaativiin ryhmäluokiin tulevien vuosien aikana. Tavoitteena on myös kasvattaa huolestuttavasti vähenevän juniorien ja nuorten määrää antamalla etenkin heille mahdollisuus kartuttaa kokemuksia korkealla kilpailutasolla. FEIF:n kilpailuluokat ovat kaikki arviointiperusteiltaan samanarvoiset ja rakennettu siten, että ne ottavat huomioon hevosen sekä ratsastajan osaamisen ja hyvinvoinnin, ja ohjaavat ratsukoita nousujohteisesti vaikeustasolta toiselle.

Ryhmäluokkien tuomisella mukaan SM-kilpailuihin pyritään vaikuttamaan suomalaisen askellajiratsastuksen ajatusmaailmaan nostamalla valokeilaan oikeanlaisen harjoittelun merkitystä. Hevosia tulisi valmentaa aina niiden fyysisten kykyjen sekä kasvuvaiheen edellyttämällä tavalla. Yksilöluokat ohjaavat herkästi ratsukoita liian varhain vaativiin tehtäviin, kuten voimakkaaseen kokoamiseen hitaassa töltissä ja kovaan tempoon lisätyssä töltissä. Luokkauudistus mahdollistaa hevosen ja ratsastajan todellisen taito- ja osaamistason kehityksen moniportaisemmin. Kun hevonen on ensin valmennettu ryhmäluokissa riittävälle pistetasolle, on siirtyminen yksilöluokkiin sujuvampaa. Valmentautuminen SM-tasolle sekä hevosen että ratsastajan näkökulmasta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä ja vie vuosia (kts. esim. SRL:n kilparatsastajan urapolku).

Tavoitteena on nostaa Suomen askellajiratsastuksen arvostusta, niin kansainvälisesti kuin myös muiden lajien silmissä. Lisäksi pyrkimys on nostaa ryhmäluokkien arvostusta Suomessa kaikilla kilpailutasoilla. Ulkomailla ei ole ihmeellistä nähdä esimerkiksi 6 pisteen arvoisia suorituksia T8-luokassa

Urheilutuomareiden arvosteluohjeissa (Judges Guidelines) sanotaan, että ratsastajan on kaikessa pidettävä hevosen hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta etusijalla. Hevosen tulisi pystyä suorittamaan sille annetut tehtävät iloisesti ja koko suorituksesta tulee heijastua hevosen ja ratsastajan taitava harjoittelu sekä huolellinen ja suunnitelmallinen valmistautuminen. Urheilutuomareiden arvosteluohjeet ovat samat kaikille kilpailuluokille ja perustuvat peruselementteihin (tahti ja tasapaino, joustavuus ja rentous, muoto ja liikkeet, suoritusten oikea ja tarkka toteutus), joiden on aina oltava kunnossa. Yhden elementin hyvät ominaisuudet eivät voi kompensoida merkittäviä puutteita jossain toisessa peruselementissä.